Ensimmäinen osa edellisessä kirjoituksessa.
Löysin siis Genjin tarinan sattumalta koulun kirjastosta. Muistan, missä kohdassa koulun käytävää luin sen ensimmäiset sivut. Heti tuota välituntia seuranneella tunnilla kirjoitin ensimmäisen heian-kaudelle sijoittuvan kertomukseni.
Ensimmäisellä lukemalla lähinnä nauroin Genjin tarinalle. Päähenkilönä oli maailman täydellisin mies, joka käytti päivänsä angstaamalla, tekemällä suitsukkeita ja kirjoittamalla runoja, ja öisin raiskasi naisia. Pidin tankarunoista (joita kirjassa on joka aukeamalla) ja tuosta kummallisesta, vääristyneestä taiteen hallitsemasta maailmasta, en itse kertomuksesta. Varsinaisesti opin pitämään kirjasta paljon myöhemmin.
Joka tapauksessa nuo tankarunot olivat ensimmäisiä kosketuksiani Kunnon Runouteen (=muuhun kuin lasten runoihin), ja janosin lisää. Pian tuli kesä, ja löysin kirjastoista Ikkyun, Ryokanin, paljon tankarunoja, kiinalaisia runoja (ja muutaman länsimaisen runoilijan)...
Samaan aikaan kun luin runoutta, oli ihana kesä, ja räydyin tietenkin yksipuolisen rakkauden kurimuksessa kuten niin monesti aiemminkin. Opettelin siis kirjoittamaan tankaa, opettelin käyttämään ikivanhoja aasialaisia kielikuvia ja muistaakseni opettelin japanin kirjoitusmerkkejäkin, kuten muutamana muunakin kesänä.
Kirjoitin viuhkoihin runoja ja valvoin myöhään rakkautta pohtien. Opin rakastamaan vuodenaikaan sopivia kirjepapereita ja muuta sellaista, joka oli elintärkeää muinaisessa Aasiassa.
Kesän jälkeen oli vuorossa yhdeksäs luokka ja kasapäin töitä (tai niin luulin, enhän tiennyt lukiosta mitään). Tein äidinkielen projektini Kai Niemisestä, japanin suomentajasta ja runoilijasta. Hän oli kääntänyt Genjin tarinan nelososan, tarinan käännekohdan muodostavan kirjan, ja sitä kautta olin tutustunut Niemisen omiin runoihin ja muihin käännöksiin.
Aloin suomentaa. En ole vieläkään kääntänyt kuin muutaman runon, ja pari proosatekstiä joiden laadusta ei puhuta,englannista suomeen, mutta rakastuin työhön. Hiljalleen minussa kasvoi unelma:
haluan suomentaa Kai Niemisen lailla, suoraa japanista. Haluan ymmärtää tankarunot ja vanhan proosan niiden alkukielellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti